Hoiva-avustaja: Lämpöä, läheisyyttä ja luottamusta

  • Hoiva-avustaja Helena Wall kiteyttää ammattinsa kolmeen L-kirjaimeen: lämpöä, läheisyyttä ja luottamusta
  • Helenan motto: aina oppii uutta ja kun on halu oppia, niin sillä pärjää pitkälle

Hoiva-avustajaksi elokuussa 2013 valmistunut Helena Wall kiteyttää kolmeen L-kirjaimeen uuden ammattinsa. Hoiva-avustaja työskentelee asiakkaan lähellä ja antaa perushoivaa ja tukea päivittäisiin toimiin.

- Monesti yksi lämmin sana auttaa enemmän kuin pilleri purkissa.

Helena on alkuperäiseltä koulutukseltaan puuseppä, mutta hän jäi lasten synnyttyä kotiin. Lapsia ehti syntyä peräti 13 ja työtä kotona riitti. Lasten kasvettua kypsyi ajatus, että voisi vielä lähteä etsimään uutta suuntaa työelämässä. Helena hoiti ensin anoppiaan, työskenteli sen jälkeen vuoden henkilökohtaisena avustajana ja puoli vuotta vanhainkodissa saattohoito-osastolla. Työkokemuksen myötä hoiva-ala alkoi tuntua omalta ja haettavana sattui sopivasti olemaan hoiva-avustajakoulutus.

- Jälkikäteen katsottuna tuntuu, että hankittu työkokemus tähtäsi juuri tähän hoiva-avustajakoulututukseen, Helena kertoo.

Aikuisopiskelu: sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä

Koulun penkille palaaminen useiden vuosien tauon jälkeen jännitti etukäteen, mutta ihan turhaan. Aikuisopiskelu osoittautui ”hirveän antoisaksi” ja erilaiseksi kuin aikanaan kansalaiskoulussa tai ammattikoulussa. Koulutus yhdisti sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä: ammattitaito kasvoi ja sai varmuutta tekemiseen. Teoriaosuuteen kuului paljon ryhmätöitä, joissa ryhmäläisten ikähaitari välillä 21-57 vuotta oli vain eduksi. Nuoremmat hallitsivat tietotekniikan ja tiedonhaun netistä, kun taas vanhemmat osasivat poimia oleellisen ja suhteuttaa sen elämänkokemukseensa.

- Hoiva-avustajaryhmän mottona olikin yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

Ryhmän tuella oli suuri merkitys myös yleisemmin opintojen etenemiselle, kun opiskelijat kannustivat toisiaan eteenpäin. Haastavinta koulutuksessa oli tutkintosuunnitelmien tekeminen, mutta siihenkin sai tukea kouluttajilta, muulta ryhmältä ja läheisiltä. Perheen tuki oli Helenan kokemuksen mukaan keskeistä opinnoille ja etenemiselle.

Kun on halu oppia, niin pärjää pitkälle

Helena suoritti hoiva-avustajakoulutuksessa kaksi tutkinnon osaa lähihoitajatutkinnosta: kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutumisen tukeminen. Lisäksi koulutukseen sisältyi yksi tutkinnon osa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnosta eli asiakkaiden avustaminen. Koulutus oli tiivistahtinen ja vaativa, kun kolme tutkinnon osaa suoritettiin vain 10 kuukauden aikana. Vaikka välillä virtasivat kyyneleetkin, Helena luotti mottoonsa, että aina oppii uutta ja kun on halu oppia, niin sillä pärjää pitkälle.

Hoiva-avustajakoulutus olisi mahdollista täydentää myöhemmin lähihoitajatutkinnoksi, mutta Helena on nyt tyytyväinen hoiva-avustaja. Hän aloitti valmistuttuaan työt Ylöjärvellä sijaitsevassa Nummikodissa, joka tarjoaa asumispalveluita kehitysvammaisille, ja nauttii työstään. Nummikoti tuli Helenalle tutuksi koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen aikana. Työssäoppimispaikat sai valita oman kiinnostuksen mukaan, mutta kouluttajalta sai tukea paikkojen etsimiseen. Helena haaveili koulutukseen tullessaan työstä vanhusten parissa, mutta Nummikodin kokemusten myötä kehitysvamma-ala alkoi kiinnostaa yhtä lailla. Helenan mukaan hoiva-avustajia arvostetaan työpaikoilla ja ammattikunnalle on selkeä tarve lähihoitajien ja muiden hoiva-alan ammattilaisten rinnalla.


Lisää hoiva-avustajakoulutuksesta.