Juhlavuosi huipentui kutsuvierastilaisuuteen, jossa paitsi juhlittiin, myös muisteltiin menneitä ja pohdittiin tulevaa. Lähes 50 juhlavieraan joukossa oli mukana yhteistyötahoja laajasti paitsi tulkkausalalta myös esimerkiksi oikeusalalta. Tilaisuuden avasi TAKKin rehtori Teppo Tapani, joka kiitteli tulkkauskoulutusten pitkää ja ansiokasta työtä. Tapani kertoo, että TAKKin arvoja rohkea edelläkävijä ja luotettava kumppani on toteutettu esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin ja tekemällä tiivistä yhteistyötä mm. muiden oppilaitosten, Opetushallituksen sekä tulkkausalan eri toimijoiden ja yritysten kanssa.
Kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkö, itsekin aiemmin pitkään asioimistulkkauksen kouluttajana toiminut Soile Mäkiranta loi katsauksen TAKKin tulkkauskoulutusten historiaan, merkkipaaluihin ja tiimin työhön. Asioimis- ja oikeustulkkauksen tutkintojen lisäksi TAKK järjestää mielenterveystulkkauksen täydennyskoulutusta. Nykyään tulkkeja TAKKissa kouluttavat Tuija Hildén, Ekaterina Tsavro, Anukaisa Alanen ja Teija Pihlajaniemi.
Monetra Tulkkipalveluiden Seija Koskinen piti tilaisuudessa puheen, jossa hän mm. vertaili mennyttä ja nykyisyyttä. Koskinen nosti esiin, että ennen hyödynnettiin pääsääntöisesti läsnäolotulkkausta, mutta nykyään yli 60 prosenttia on etätulkkausta. Ennen tulkeissa oli enemmän kouluttamattomia, kun nyt tulkit ovat pääsääntöisesti koulutettuja. Tulkkauksia varataan edelleen myös ennalta, vaikka minuuttipohjaiset pikatulkkauksetkin ovat nykyään tarjolla.
Tekoäly ei voi korvata tulkkia
Koskinen otti puheenvuorossaan myös esiin, että erilaiset käännös- ja tulkkaussovellukset haastavat alaa. Julkisuudessa on puhuttu kääntäjien ja tulkkien töiden vähenemisestä, jopa katoamisesta tekoälypohjaisten ohjelmien kehittymisen ja käytön yleistymisen takia. Koskisen sanoin kuitenkin ”ihmistulkilla on etunaan tilanteenluku- ja kulttuurin syväymmärryksen taito, johon eivät kehittyneetkään koneet pysty”.
Hämeenlinnan kaupungilla nuorten osallisuuden lisäämisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn parissa työskentelevän Anu-Rohima Myllärinkin mukaan tulevaisuudessa tarvitaan myös tulkkeja ja kääntäjiä koneiden sijaan.
- Esimerkiksi syrjäytyneillä nuorilla on haasteena, että heillä ei ole fyysisiä ihmiskontakteja, joiden kautta olla sosiaalisissa tilanteissa.
Myllärin mukaan syrjäytyneiden nuorten sosiaalinen elämä on pitkälti tietokonevälitteistä, jolloin muiden ihmisten ilmeiden ja eleiden tulkitsemista on vaikeampi oppia.
- Ihmiset ovat luotu ja rakennettu olemaan toisten kanssa. Voimme olla yksin, mutta ajatusten kehittyminen vaatii myös muiden ihmisten peilausta. Tulkkaustilanteessa tapahtuu paljon muutakin kuin vain puhetta, Mylläri muistuttaa.
Kielten kirjo on laaja TAKKin tulkkauskoulutuksissa
TAKKin 20-vuotista tulkkikoulutusta kunnioitti läsnäolollaan myös termin asioimistulkkaus ensimmäisenä suomeksi esitellyt Kaarina Hietanen, joka kiinnittää heti haastattelun alussa huomiota teitittelyyn.
- Minun on helpompi puhua, kun en ole teititeltävänä, Hietanen nauraa. Tunnen itseni niin fossiiliksi, jos teititellään, huumorintajuinen Hietanen jatkaa.
Hietanen muistelee käyttäneensä asioimistulkkauksen termiä ensimmäisen kerran 90-luvun alussa Kääntäjä-lehdessä julkaistussa artikkelissaan. Hietanen toimi lehtorina Tampereen yliopiston silloisessa käännöstieteen laitoksessa.
- Tein kartoitusta, minkälaisia tulkkauksia on olemassa. Halusin konferenssitulkkauksen rinnalle toisen samanarvoisen termin. Maailmalla oli asioimistulkkausta kuvaavia englanninkielisiä termejä, mutta suomalainen vastine puuttui.
Termi on yhä pysynyt ennallaan, vaikka moni asia muuttuu ajan saatossa. Onko TAKKin tulkkikoulutuksiin vuosina 2004 ja 2024 hakeneissa opiskelijoissa eroa?
- Kielten määrä on lisääntynyt, kertoo alusta lähtien koulutustoiminnassa mukana ollut Hildén. Alussa oli tiettyjä kieliä, nykyään kielten kirjo on suuri. Se asettaa haasteita tulkkausnäyttöjen järjestämiselle. Meidän pitää löytää arvioijat näytöille ja siksi välillä mennään Suomen rajojen ulkopuolelle. Moninaisuus on lisääntynyt.
Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut parissa vuosikymmenessä.
- Opiskelijat ovat yhtä ihania kuin aina ennenkin.
