Koulunkäynninohjaajat saivat konkreettisia työkaluja nepsy-oppilaiden tukemiseen

Koulun arjessa kohdataan yhä useammin nepsy-oppilaita. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK tarjoaa koulunkäynninohjaajille nepsy-koulutusta, joka antaa valmiuksia tukea neuropsykiatrisia häiriöitä omaavia lapsia. Minna Korppila ja Jussi Oksa kertovat, miten koulutus muutti heidän työskentelyään.
Koulunkäynninohjaaja Jussi Oksa seisoo koulun portin ja potkivan ekaluokkalaisen välissä. Raivostunut lapsi yrittää karata koulun alueelta. Jos poistut, joudun soittamaan poliisille, Jussi ilmoittaa lapselle.
Oppilaan kanssa sattunut ikävä välikohtaus on jäänyt Jussin mieleen. Tapauksen jälkeen hän on suorittanut TAKKin Oppilaan neuropsykiatriset erityispiirteet ja ohjaajan tuki -koulutuksen – ja toimisi nyt toisin.
– Osaisin tunnistaa aikaisemmin, että lapsi on ylivirittyneessä tilassa, ja reagoida ennen kuin tilanne kärjistyy. Ohjaisin lapsen sisälle pelaamaan vaikka jotain kivaa peliä, jolla saisin hänen ajatuksensa muualle, Jussi sanoo.
Koulunkäynninohjaaja Minna Korppila on Jussin tavoin hyötynyt nepsy-koulutuksesta.
– Neurokirjon oppilaita on yhä enemmän, joten on tärkeää oppia uusia keinoja heidän kanssaan toimimiseen. Koulutuksessa syvensin osaamistani ja sain käytännön vinkkejä arkeen, Minna kertoo.
Alakoulun koulunkäynninohjaajille suunnatussa Oppilaan neuropsykiatriset erityispiirteet ja ohjaajan tuki -koulutuksessa suoritetaan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon paikallinen tutkinnon osa. Syksyllä 2025 alkanut koulutus kesti puoli vuotta. Kuhmoisten yhtenäiskoulussa työskentelevä Minna sai vinkin koulutuksesta esimieheltään, ja Pälkäneellä Kostianvirran yhtenäiskoulussa työskentelevä Jussi innostui ehdottamaan koulutusta itse:
– Ekaluokallani on useampi nepsy-oppilas. Sain koulutuksesta erittäin hyviä ja konkreettisia työkaluja päivittäiseen työhöni.
TAKKin käytännönläheinen nepsy-koulutus ihastutti
Jussi ja Minna suorittivat TAKKin koulutuksen oppisopimuksella työnsä ohessa. Lähipäiviä oli kerran kuussa, ja tehtävät tehtiin omalle työpaikalle. Koulutuksen käytännönläheisyys ihastutti koulunkäynninohjaajia.
– Aloin saman tien kokeilla koulutuksessa oppimiani työkaluja. Otin käyttöön lämpömittarikuvan, jonka avulla pystyn kartoittamaan oppilaan tunnetilaa päivän alussa, Jussi sanoo.
Minna innostui tehtävästä, jossa piti suunnitella oppilaalle kuvatuki. Nyt kaulanauhassa kulkevat mukana kortit lasta varten, jonka on vaikea keskittyä tunnilla.
– Voin näyttää korttia, jossa kehotetaan laittamaan lelut pois sen sijaan, että puhuisin opettajan päälle. Sain myös toiselta opiskelijalta loistavan vinkin kuvakortista, joka auttaa lasta keskittymään ruokailutilanteessa, Minna kertoo.
Koulutuksessa opetettu positiivinen pedagogiikka näkyi nopeasti alakoulun arjessa.
– Koulutuksessa opin vaihtamaan ohjeet myönteiseen muotoon. Kun oppilas juoksee käytävällä, en kiellä juoksemasta vaan sanon, että saa kävellä. Se toimii yllättävän hyvin, Jussi naurahtaa.
– Näiden oppilaiden kanssa ei toimi kova kovaa vastaan. Täytyy löytää jokaiselle lapselle sopivat keinot ja olla valmis kokeilemaan uusia. Koulutus on tehnyt minusta idearikkaamman, Minna kiittelee.
Työn ja opiskelun yhdistäminen oli helppoa
Opiskelu ei tuntunut liian raskaalta työn ohessa. Päinvastoin – se toi Minnalle ja Jussille lisää voimavaroja, kun uusien oppien takia koulun arjesta tuli sujuvampaa.
– Koulutus liittyi niin käytännönläheisesti työhön, että pystyin yhdistämään ne helposti. Välillä pitkä automatka Kuhmoisista Tampereelle väsytti, mutta siitäkin selvisin hyvien eväiden ja musiikin avulla, Minna sanoo hymyillen.
Parasta koulutuksessa oli toiset opiskelijat.
– Oli antoisaa kuulla, miten eri kouluissa toimitaan. Koulutuksen tehtävät kannustivat meitä jakamaan kokemuksia keskenämme, Minna kertoo.
Konkreettiset ideat siirtyivät nopeasti käytäntöön. Jussi innostui tekemään stressileluja opiskelijalta saamansa vinkin pohjalta.
– Kiinnitin pehmeään palloon kuvakortit. Toiseen leluun kiinnitin siiman ja helmiä, niin lapsella on käsille tekemistä. Oli kiva jakaa tietotaitoa muiden ohjaajien kanssa, Jussi sanoo.
Ammattitaitoiset ja mukavat kouluttajat saavat erityiskiitoksen:
– Kouluttajat toivat teoriaan mukaan käytännön esimerkkejä koulumaailmasta. Se teki opetuksesta mielenkiintoista. He olivat helposti lähestyttäviä ja huolehtivat, että kaikki pysyvät mukana, Minna sanoo.
Nepsy-koulutus toi onnistumisen kokemuksia
Jussi on saanut onnistumisen kokemuksia työssään koulutuksen myötä. Kun liikuntapäivän poikkeuksellinen ohjelma kuormitti lasta, joka ei suostunut tulemaan muiden mukaan, Jussi lähestyi tilannetta rauhallisesti:
– Ehdotin, menisimmekö yhdessä katsomaan, mitä muut tekevät. Lapsi lähti mukaan ongelmitta. Huomasin koulutuksen aikana, että aloin saada häneen paremman kontaktin, Jussi sanoo.
Minna ja Jussi suosittelevat TAKKin koulutusta lämpimästi kaikille koulunkäynninohjaajille. Nepsy-oppilaiden tukeminen ei hyödytä vain yksittäistä oppilasta vaan koko koulua:
– Ennakointi on nepsy-lasten kanssa tärkeää. Tässä työssä täytyy olla jatkuvasti tuntosarvet esillä, jotta pystyy auttamaan lasta ennen ison tunnereaktion syntymistä. Kun osaamista ja ymmärrystä jaetaan työyhteisössä, se helpottaa kaikkien arkea, Minna kertoo.
Kun neurokirjon oppilaiden määrä kasvaa, koulunkäynninohjaajien ammattitaidon merkitys korostuu. Jussi iloitsee karttuneista taidoistaan:
– Osaan tukea lasta entistä paremmin. Koulutus on lisännyt rohkeuttani toimia haastavissa tilanteissa.