– Alanvaihtoa lähdin hakemaan, ja ainakin tähän asti olen siinä onnistunut, kertoo Lauri Pylkkänen, joka osallistui voimajohtoasentajien rekrykoulutukseen ja työllistyi sen päätteeksi Destialle.

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut sekä sähköverkkoja rakentavat yritykset Destia, Caverion, Ohlas ja Eltel Networks järjestivät yhteistyössä rekrykoulutuksen, jonka tavoitteena oli löytää yrityksiin uusia voimajohtoasentajia.

Kun Lauri kuuli koulutuksesta, hän halusi ehdottomasti hakea mukaan. Seitsemän vuotta koulunkäynninohjaajana työskennellyt Lauri kaipasi vaihtelua. Hän huomasi haaveilevansa ulkotyöstä, jossa saa fyysistä rasitusta.

– Taustalta minulta löytyy sähköasentajan perustutkinto, joten tämä oli looginen suunta, Lauri kertoo.

Voimajohtoasentaja tekee fyysistä työtä

Voimajohtoasentajan työhön kuuluu käytännössä pylväiden kasaamista ja pystytystä sekä johtimien vetoa. Tällä hetkellä voimajohtoasentajille on kysyntää, koska sähkön kulutus kasvaa koko ajan ja sähkönsiirtoverkkoja tarvitaan yhä enemmän. 

– Sähkö tuotetaan syrjässä ja siirretään verkkoja pitkin sinne, missä sitä kulutetaan, Lauri kertoo.

Lauri suoritti opintoihinsa kuuluvan harjoittelujakson työmaalla Lapinlahdella Destian leivissä. Työhön kuului enimmäkseen pylväiden pystytystä.

– Minua on aina motivoinut työssä se, jos on mahdollisuus nähdä oman työn jälki. Nyt tuolla pohjoisella maaseudulla seisoo pylväitä, joiden pystytyksessä olen ollut osallisena.

Lauri lähti alalle fyysisen työn perässä, ja sellaisen myös sai.

– Kaikki työkalut ja työvälineet painavat ihan hirveästi. Pulttikoneet, pultit, mutterit… kaikki ovat järeitä. Se vaati vähän totuttelemista, mutta siihen oli valmistautunut.
 

Kaikki osallistujat saivat työpaikan

Voimajohtoasentajan rekrykoulutus kesti neljä kuukautta. Ensimmäiset kaksi kuukautta vietettiin TAKKissa opiskellen ja jälkimmäiset kaksi kuukautta työharjoittelussa. TAKKissa suoritettiin tarvittavat korttikoulutukset ja opittiin turvallisuudesta ja riskienhallinnasta sekä pylväistä ja johtimista.

– TAKKin osio oli hyvä alustus työharjoittelulle, Lauri kertoo.

– Parasta oli se, miten kompakti tämä koulutus oli. Koulutuksessa ei ollut turhaa tai tylsää hetkeä.

Laurin lisäksi koulutukseen osallistui seitsemän muuta opiskelijaa, jotka kaikki työllistyivät koulutuksen aikaiseen työssäoppimispaikkaansa. Sähkönsiirtoverkkojen rakentamiseen saatiin motivoitunut joukko uusia osaajia. 

– Ei ole se fiilis, että olisin ammattilainen vielä, mutta olen päässyt hyvään alkuun. Ei sitä opi kuin tekemällä, Lauri toteaa.