Etähoiva muuttaa hoitotyötä – uusi koulutus vahvistaa vuorovaikutustaitoja etähoivassa
Etähoiva yleistyy Suomessa. Ikäihmisten määrän voimakas kasvu, palvelujen resurssihaasteet, tuleva hoitajapula, teknologiset mahdollisuudet ja asiakaslähtöisten palvelujen varmistaminen kasvattavat etähoivan roolia tulevaisuudessa entisestään. Uusi tapa kohdata asiakkaita vaatii hoitajilta teknisen osaamisen lisäksi vuorovaikutustaitoja. Tähän tarpeeseen vastaa TAKKin uusi koulutus, joka yhdistää etähoivan ja voimavaralähtöisen vuorovaikutuksen.
Etähoiva, jossa hoitaja kohtaa asiakkaan virtuaalisesti teknologian välityksellä fyysisen tapaamisen sijaan, jakaa mielipiteitä. Myös lähihoitaja ja Pirkanmaan hyvinvointialueella, Pirhalla, kouluttajana työskentelevä Milla Lavikainen myöntää, että hänelläkin oli aluksi epäilyksiä.
– Voiko ruudun välityksellä todella kohdata toisen ihmisen ja välittää aitoa läsnäoloa, ja saako asiakas etähoivasta ylipäätään mitään irti, Lavikainen muistelee muutaman vuoden takaisia pohdintojaan etähoivasta.
Lavikaisen epäilykset ovat väistyneet, mutta hänen mukaansa etähoivassa kaikkein haastavinta on edelleen ennakkoluulot. Lavikainen mainitsee asiakkaiden omaisten ja läheisten ennakkoluulot, mutta myös hoitajien.
– Ennakkoluuloja esiintyy erityisesti sellaisten hoitajien keskuudessa, jotka eivät tarkalleen tiedä, mitä etähoiva on ja mitä se pitää sisällään.
Lavikaisella on takanaan pitkä ura ikäihmisten parissa niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa asumisessa. Lavikainen huomauttaa, ettei hän ole itse varsinaisesti koskaan tehnyt etähoivatyötä asiakkaiden kanssa, mutta hän on kouluttajana tiiviisti tekemisissä etähoitajien kanssa.
Etähoiva avasi uuden näkökulman hoitotyöhön
Vuorovaikutus ja asiakkaan kohtaaminen ovat tärkeä osa hoitajan ammattia, mutta etähoivassa ne korostuvat entisestään. Lavikainen hakeutui TAKKin uuteen Voimavaralähtöinen vuorovaikutus etähoivassa -koulutukseen, koska hän toimii Pirhalla nimenomaan voimavaralähtöisyyden kouluttajana.
– Koulutuksen aikana kävi nopeasti ilmi, kuinka aidosti vaativaa työtä vuorovaikutuksen ylläpitäminen on, etenkin kun se tapahtuu etänä.
Lavikainen muistuttaa, että etätapaamisessa ei voi hyödyntää kosketusta tai istahtaa asiakkaan viereen samalla tavalla kuin kasvokkain kohdatessa. Lavikaisen mukaan koulutuksessa käsitellään vuorovaikutuksen perusasioita. Näiden teemojen pohtiminen hieman totutusta poikkeavasta, etäyhteyden näkökulmasta, tekee hyvää jokaisen hoitajan omalle oivaltamiselle.
– Koulutuksessa suurin yllätys oli huomata, kuinka innokkaita, kokeilevia, innovatiivisia ja ennakkoluulottomia etähoivassa työskentelevät työntekijät ovat.
Lavikainen kiittelee myös koulutuksessa käytettyjä oppimismenetelmiä. Hänelle oli erityisesti jäänyt mieleen virtuaalilaseilla tehty harjoitus, jossa toiselle opiskelijalle annettiin ohjeita kuvitteellisen pommin purkamiseen. Lavikaisen mukaan harjoitus konkretisoi, kuinka aidosti haastavaa toisen kuunteleminen ja täydellinen ohjeiden varaan heittäytyminen voi olla. Oivallus on suoraan kytköksissä etähoivan ytimeen. Myös etähoivan asiakkaat joutuvat jatkuvasti tilanteisiin, joissa heidän on osattava luottaa hoitajan antamiin sanallisiin ohjeisiin ja maltettava toimia vaihe vaiheelta niiden mukaisesti.
Teknologiaosaamisen rinnalle vuorovaikutustaitoja
TAKKin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutuspäällikkö Mari Kuivamäen mukaan koulutuksen toteuttaminen lähti liikkeelle Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) myöntämästä hankeavustuksesta, joka oli suunnattu nimenomaan terveysteknologian osaamistarpeiden lisäämiseen.
– Hankkeen näkökulmaa mietittäessä huomattiin, että vaikka sote-alalla oli jo tarjolla koulutuksia etähoivassa tarvittavien laitteiden ja teknologian käyttöön, vuorovaikutukseen keskittyvää etähoivakoulutusta ei juurikaan ollut muualla tarjolla.
Etähoivan yleistymisen myötä tarve koulutukselle on kiistaton.
– Vuonna 2023 noin kymmenen prosenttia kotihoidon asiakkaista oli jo etäkäyntien piirissä, ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on saada luku viiteentoista prosenttiin, Kuivamäki taustoittaa.
Kouluttaja Anu Matilaisen mukaan etähoivan ajankohtaisuus ja tavoitteellinen lisääntyminen kumpuavat laajemmista yhteiskunnallisista ja koulutuksellisista linjauksista.
– Teknologian hyödyntämiselle ja nimenomaan etähoivan lisäämiselle on asetettu selkeitä tavoitteita jo hallitusohjelmassa. Etähoiva on nykyään lisätty osaksi sote-alan perustutkinnon kriteerejä ja perusteita. Myös Pirhalla on omat, selkeät tavoitteensa nimenomaan kotihoidossa tapahtuvan etähoivan lisäämiselle, Matilainen selventää.
Etähoivan monet mahdollisuudet
Kuivamäki ja Matilainen ovat tietoisia, että etähoiva saatetaan vielä nähdä enemmän haasteena kuin uutena mahdollisuutena. Ennakkoluulojen ja uhkakuvien sijasta pitäisi keskittyä etähoivan mahdollisuuksiin.
– Ammattihenkilöstöllä on osittain vääriä käsityksiä ja pelkoja siitä, että kaikki inhimillinen ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus tultaisiin korvaamaan teknologialla. Todellisuudessa etähoiva on kuitenkin tarkoitettu vain yhdeksi toimintamuodoksi fyysisten kotikäyntien rinnalle, Kuivamäki vakuuttaa.
Matilaisen mukaan voimavaralähtöinen vuorovaikutus tarkoittaa etähoivassa ennen kaikkea asiakkaan omien kykyjen huomioimista ja aktiivista hyödyntämistä. Hoitajan tehtävänä on tuoda esille niitä asioita, joita asiakas pystyy ja osaa itse tehdä sekä rohkaista häntä käyttämään näitä taitojaan.
– Tämän lähestymistavan keskeisenä tavoitteena on, ettei asiakasta passivoida kotiin ruudun taakse. Sen sijaan häntä halutaan auttaa ja tukea niin, että hän pysyy mahdollisimman pitkään aktiivisena toimijana ja osallisena omassa elämässään, Matilainen kertoo.
Lavikainen on kuullut, että asiakkaiden reaktiot etähoivaan ovat olleet pääosin erittäin positiivisia. Etähoiva lisää vapauden tunnetta, itsevarmuutta ja yksityisyyttä.
– Vaikka fyysinen työntekijä on asiakkaiden mielestä kiva, etähoiva on tuonut heille tunteen vapaudesta. Asiakkaat arvostavat, ettei hoitaja tule aina fyysisesti käymään kotona, vaan keskustelut voidaan käydä tabletin tai puhelimen välityksellä. Moni asiakas on saanut uutta itsevarmuutta ja pystyvyyden tunnetta huomatessaan, että pärjää ja osaa toimia etähoivalaitteiden kanssa.
Etähoivalla on merkittävä positiivinen vaikutus myös hoitajien työhön ja se nähdään vahvasti työhyvinvointia edesauttavana asiana. Matilaisen mukaan etähoiva mahdollistaa työuran jatkumisen esimerkiksi fyysisistä rajoitteista huolimatta.
– Koulutus sopii myös hoitajille, joille fyysinen hoitotyö ei enää sovellu. Etähoiva varmistaa, että näiden hoitajien arvokas osaaminen saadaan pidettyä edelleen alan käytössä.