Unelma kahvilan perustamisesta vei uudelle alalle

Kun Sini Heikurinen perusti kahvilan ilman aiempaa alan kokemusta, hyvät neuvot olivat tarpeen. Majoitus- ja ravitsemisalan opinnot TAKKissa ovat antaneet kullanarvoista tietoa, käytännön taitoja ja positiivista energiaa.
Ranta-Tampellan punatiilirakennukset välkehtivät kevätauringossa. Kaunokirjaimin kirjoitettu Café Luotsin kyltti houkuttelee ohikulkijaa kahvikupposen äärelle. Sisällä Sini Heikurinen ojentaa kakkupalan asiakkaalle hymyillen. Unelma omasta kahvilasta on käynyt toteen.
– Halusimme mieheni kanssa Ranta-Tampellaan tunnelmallisen olohuoneen, jonne jokainen on tervetullut. Café Luotsi on perustettu rakkaudella, Sini kertoo.
Majoitus- ja ravitsemisalan esihenkilötyön erikoisammattitutkintoa opiskeleva Sini valmistuu syksyllä. Kahvilaa suunnitellessa hän näki sattumalta ilmoituksen TAKKin koulutuksesta sosiaalisessa mediassa.
– Ajattelin, että tästähän voisi olla älyttömästi apua. Uudelle alalle hypätessä pitää omaksua valtavasti uutta tietoa, ja opintojen myötä jokaista tiedonrippusta ei ole tarvinnut etsiä itse. Olen saanut tukea kahvilan alkutaipaleelle.
Opinnot alkoivat huhtikuussa 2024, ja vappuna vietettiin kahvilan avajaisia. Vastuullisuus on alusta lähtien ollut kantava teema. Vastuulliseen sijoittamiseen tutustunut Sini mietti, miksei kahvilakin voisi olla vastuullinen. Eettisesti tuotettu kahvi on ollut tietoinen valinta.
– Monesti ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä vastuullisuus edellä. Halusin antaa saman mahdollisuuden kahvila-asiakkaille. Meillä asiakas voi hyvillä mielin juoda kahvinsa, Sini sanoo.
Tehtäväkortteja ja kikkakolmosia
Millaista opiskelu sitten käytännössä on? Miten koulussa ehtii istua, kun on kahvilakin pyöritettävänä?
Sini kertoo yllättyneensä siitä, miten suurelta osin opinnot voi hoitaa etänä. Opetuspäiviä on kerran kuussa, ja niihin Sini osallistuu viestintäsovellus Teamsin kautta. Ilman joustavuutta opiskelu ei olisi ollut mahdollista kiireiselle kahvilanpitäjälle.
Oppisopimuskoulutuksena suoritettavan tutkinnon käytännönläheisyys saa Siniltä kiitosta. Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan, ja koulutehtävät mukautetaan omaan työpaikkaan sopiviksi. Sini muistelee tehtävänantoa, jossa kehotettiin laatimaan tehtäväkortit työntekijöille:
– Kun on monta tekijää, jotain jää helposti tekemättä. Tehtäväkorttien avulla aamu- tai iltavuoroon tuleva tietää, mitä asioita hänen pitää hoitaa. Kortit ovat meillä edelleen käytössä. Niistä on ollut konkreettista hyötyä.
Uutena tekijänä alalla Sini on hyötynyt muiden opiskelijoiden vinkeistä. Avoimessa ilmapiirissä kokemuksia jaetaan puolin ja toisin.
– Jokainen kahvila on oma yksilönsä, mutta olen oppinut toisilta paljon. Olen kysynyt, miten he jonkun tietyn asian tekevät, ja saanut hyviä kikkakolmosia esimerkiksi hävikin pienentämiseen, Sini kertoo.

TAKK on tärkeä tukipilari
Sini suosittelee TAKKin majoitus- ja ravitsemisalan esihenkilötyön opintoja kaikille, jotka haluavat edetä urallaan. Hänelle opinnoilla on ollut ratkaiseva merkitys.
– Koulu antaa tarkat speksit siihen, mihin pitää keskittyä, jotta homma toimii. Alalla voi saada hyvin monenlaista ohjeistusta, joten koulu on tärkeä tukipilari. Se on runko, johon voin epäselvissä tilanteissa tarttua.
Parasta ovat ammattitaitoiset ja ystävälliset kouluttajat, joilta uskaltaa kysyä neuvoa asiaan kuin asiaan.
– On myös mahtavaa, että kouluttajilla itsellään on kokemusta alasta. He todellakin tietävät mistä puhuvat ja osaavat ihanasti samaistua meidän opiskelijoiden tilanteisiin. Se on äärimmäisen motivoivaa, Sini sanoo.
Sini tekee runsaasti yhteystyötä paikallisten pienyrittäjien kanssa. Kahvilassa on järjestetty muun muassa viininmaistajaisia, korupajaa ja taidemyyntiä. Idearikas Sini kehittää jatkuvasti uusia tapoja ilostuttaa asiakkaitaan.
Ennen joulua Sini kertoi TAKKissa järjestävänsä kahvilassa joulutempauksen, johon oli tulossa taikova joulupukki. Kun juhlapäivä koitti, hän liikuttui nähdessään Café Luotsin ovella yllätysvieraan.
– Opettaja tuli oman lapsensa kanssa paikalle. Siitä jäi lämmin fiilis.
Teksti: Pinja Berkan / Berkan Stories