Harjoittelija voi olla tuleva työntekijä – SPM Kuljetuksessa työssäoppijat ovat vakiintunut osa arkea
Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisjaksot ovat tärkeä osa opintoja – opiskelijat pääsevät kokeilemaan taitojaan ja näkemään, mitä oma ala todella pitää sisällään. Mutta mitä saa työnantaja?
– Meillä on joka vuosi ainakin yksi harjoittelija, kertoo kuljetuspalvelu SPM Kuljetuksen yrittäjä Sami-Petteri Mäkelä.
SPM kuljetuksessa opiskelijoiden työharjoittelut nähdään tärkeänä rekrytointikanavana. Noin 40 henkilöä työllistävässä yrityksessä moni työntekijä on päätynyt töihin juuri työssäoppimisjakson kautta
– Käytännössä kaikkien kanssa, joilla työharjoittelu on mennyt hyvin, koulutus on muutettu kesken työharjoittelujakson oppisopimuskoulutukseksi, Mäkelä kertoo.
Oppisopimus tarkoittaa, että opiskelija on työsuhteessa, josta saa palkkaa. Hän opiskelee opintonsa loppuun työnantajallaan käytännön töitä tehden, oppilaitoksessa pidettävillä lähiopetuspäivillä ja itsenäisillä tehtävillä täydennettynä.
– Jos helmiä löytyy, totta kai me heidät pidetään, Mäkelä jatkaa.
Auto- ja kuljetusalan koulutuspäällikkö Tomi Hakkarainen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta nyökyttelee vieressä ja huomauttaa, että työssäoppimispaikkojen tarjoaminen on myös yhteiskuntavastuullinen tehtävä.
– Työvoiman saatavuus on kuljetusalalla yhteinen ongelma. Harjoittelijoita ohjaamalla saadaan uusia kuljettajia ”kuljettajapankkiin”.
Harjoittelijoille opetetaan aidon työelämän rytmi ja vastuut
SPM Kuljetukseen työssäoppijat ovat tulleet pääsääntöisesti TAKKista ja Tredusta. Jakson aluksi opiskelijat ovat perehdytyksessä reilun kuukauden. He viettävät päivät kuljetusalan ammattilaisten mukana. Kun osaaminen alkaa karttua ja opiskelijan autonhallinta- ja muut taidot on varmistettu, opiskelijat voivat päästä myös yksinään auton rattiin.
– Koitamme opettaa, mitä kuljetusala on käytännössä, ja millaisissa aikarajoissa kuljetusalalla joudutaan toimimaan. Kaikella kun on tänä päivänä aikataulu, Mäkelä kertoo.
– Mielestäni on tärkeää olla antamassa opiskelijoille oikeaa kuvaa työelämästä. Sitä ei koulussa pysty opettamaan.
Opintojen vaiheesta riippuen työssäoppimisjaksot voivat kestää muutamasta päivästä 2–3 kuukauteen. Mäkelä tuumaa, että mitä pidempi harjoittelujakso on, sitä parempi. Silloin opiskelija saa alasta pidemmän otannan – ja samoin työnantaja opiskelijasta.
– Meillä opiskelija pääsee halutessaan tutustumaan useampaan eri hommaan, voi vaihtaa kuukauden välein vaikka jakelukuljetuksista jätekuljetuksiin ja maansiirtoon.
Oppilaitos on työnantajan tukena
Koulutuspäällikkö Tomi Hakkarainen muistuttaa, että työnantajia ei jätetä harjoittelijoiden kanssa yksin. Oppilaitos on tukena.
– Tiivis yhteydenpito työnantajan ja oppilaitoksen välillä on tärkeää. Tällöin päästään nopeasti kiinni, jos harjoittelussa tulee vastaan ongelmia, Hakkarainen kertoo.
Oppilaitos seuraa opiskelijoiden osaamisen kehittymistä harjoittelujakson aikana. Opiskelija pitää harjoittelujaksostaan reaaliaikaista päiväkirjaa. Tarvittaessa kouluttaja voi käydä myös työpaikkavierailulla. Onpa joskus käynyt niinkin, että opiskelija on kutsuttu kesken harjoittelujakson takaisin oppilaitokseen kertaamaan, jos harjoittelujaksolla on havaittu taidoissa kehitettävää.
Perehdyttämisellä on keskeinen rooli työssäoppimisjaksoilla ja TAKK tarjoaakin työnantajille aktiivisesti perehdyttämisen ja työnopastamisen koulutuksia. Koulutuksissa opitaan esimerkiksi perehdyttäjän roolista, ohjaamisesta, lainsäädännöstä, työturvallisuudesta ja monimuotoisista työyhteisöistä. Myös SPM Kuljetuksesta kerrotaan, että perehdyttäjien kouluttaminen omasta väestä on ollut suunnitteilla.
Tomi Hakkarainen kertoo, että työnantajilta saatu palaute työssäoppimisjaksoista on ollut pääsääntöisesti positiivista.
– Toimintamalli on koettu helpoksi ja hyväksi.
Samoin ajattelee Sami-Petteri Mäkelä.
– Ehdottomasti!, hän toteaa kysyttäessä, suosittelisiko hän työssäoppijoiden ottamista myös muille alan toimijoille.